Imettävän äidin lääkkeet herättävät apteekissa enemmän kysymyksiä kuin melkein mikään muu aihe, ja syystä. Moni vastasynnyttänyt sietää päänsärkyä, flunssaa tai rintatulehduksen kipua päiväkausia, koska pelkää lääkkeen vahingoittavan vauvaa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä imettävän äidin lääkkeistä kannattaa kysyä apteekissa, mitkä itsehoitolääkkeet sopivat yleensä imetyksen aikana ja missä tilanteissa tarvitaan farmaseutin tai lääkärin arvio.
Miksi imetys ei useimmiten estä lääkitystä
Valtaosa lääkkeistä erittyy äidinmaitoon, mutta yleensä hyvin pieninä määrinä. Vauvan saama annos on monilla tavallisilla lääkkeillä alle prosentin tai muutaman prosentin äidin annoksesta painoon suhteutettuna. Se on usein pienempi kuin annos, jonka vauva saisi, jos lääkettä annettaisiin hänelle itselleen.
Hoitamaton kipu, kuume tai unettomuus voi sen sijaan haitata imetystä enemmän kuin lääke. Väsynyt ja kipeä äiti lopettaa imetyksen herkemmin. Siksi apteekissa lähtökohta on löytää imetykseen sopiva vaihtoehto, ei kieltää lääkitystä.
Riskiin vaikuttaa kuitenkin moni asia: vauvan ikä, keskosuus, lääkkeen puoliintumisaika ja se, kuinka paljon vauva imee. Kahden viikon ikäisen keskosen ja yhdeksän kuukauden ikäisen, jo kiinteitä syövän vauvan tilanne on aivan erilainen.
Mitä apteekissa kysytään imettävän äidin lääkkeistä
Kun asiakas kertoo imettävänsä, kokenut farmaseutti tai proviisori ei katso ensin hyllyä vaan kysyy taustatietoja. Kannattaa varautua näihin kysymyksiin, niin neuvonta on nopeampaa ja tarkempaa:
- Kuinka vanha vauva on ja syntyikö hän täysiaikaisena?
- Imetetäänkö täysimääräisesti vai saako vauva myös korviketta tai kiinteää ruokaa?
- Onko vauvalla sairauksia tai käytössä omia lääkkeitä?
- Mitä muita lääkkeitä, vitamiineja tai luontaistuotteita äiti käyttää?
- Kuinka kauan oireet ovat kestäneet ja onko niihin jo kokeiltu jotain?
Näillä tiedoilla farmaseutti arvioi, sopiiko itsehoito vai pitäisikö hakeutua lääkäriin. Esimerkiksi kuumeinen, punoittava ja kipeä rinta voi olla maitotiehyen tukos, mutta jos kuume jatkuu yli vuorokauden tai olo heikkenee, tarvitaan lääkärin arvio. Lääkkeen sopivuuden lisäksi kannattaa kysyä myös muista lääkkeistä, sillä lääkkeiden yhteisvaikutukset koskevat imettävääkin.
Tavallisimmat itsehoitolääkkeet imetyksen aikana
Kipu ja kuume. Parasetamoli (esimerkiksi Panadol, Pamol) ja ibuprofeeni (esimerkiksi Burana) sopivat yleensä imetyksen aikana tavanomaisin annoksin. Ibuprofeenia erittyy maitoon erittäin vähän. Asetyylisalisyylihappoa ei kipulääkeannoksina suositella imettäville. Kodeiinia sisältävät yhdistelmävalmisteet ovat reseptilääkkeitä, ja niiden käyttöä imetyksen aikana vältetään, koska osalla ihmisistä kodeiini muuttuu elimistössä morfiiniksi tavallista nopeammin.
Nuha ja tukkoinen nenä. Ksylometatsoliinia sisältävä nenäsumute on lyhytaikaisesti, enintään 7-10 päivää, yleensä hyvä valinta, koska se vaikuttaa paikallisesti. Keittosuolasumutteet sopivat ilman rajoituksia. Suun kautta otettavaa pseudoefedriiniä kannattaa välttää, koska se voi vähentää maidoneritystä.
Allergia. Väsyttämättömät antihistamiinit, kuten setiritsiini ja loratadiini, sopivat yleensä imetyksen aikana. Paikallishoidot, eli silmätipat ja nenäsumutteet, ovat usein vielä parempi ensisijainen vaihtoehto, koska vauvaan päätyvä määrä on minimaalinen. Väsyttäviä antihistamiineja ei suositella, koska ne voivat tehdä vauvasta uneliaan.
Närästys ja ummetus. Antasidit ja alginaattivalmisteet imeytyvät niukasti, samoin laktuloosi ja makrogoli. Ne sopivat hyvin synnytyksen jälkeiseen ummetukseen, joka on yllättävän yleinen vaiva.
Rintojen ja nännien hoito. Lanoliinivoiteet, kuten Lansinoh, eivät vaadi pyyhkimistä ennen imetystä. Apteekin imetystuotteiden valikoimasta löytyvät myös rintakumit, kylmä-lämpötyynyt ja liivinsuojat.
Yleinen myytti: ”Maito pitää pumpata pois lääkkeen jälkeen”
Moni olettaa, että lääkkeen ottamisen jälkeen maito pitää pumpata ja kaataa pois. Tavallisten itsehoitolääkkeiden kohdalla tämä on lähes aina tarpeetonta. Pumppaaminen ei myöskään poista lääkettä maidosta nopeammin, koska lääkepitoisuus maidossa seuraa veren pitoisuutta.
Poikkeuksiakin on. Yleisanestesian jälkeen voidaan antaa erillisiä ohjeita, samoin tiettyjen varjoainetutkimusten, isotooppitutkimusten tai harvinaisempien reseptilääkkeiden kohdalla. Alkoholin jälkeen ratkaisee aika, ei pumppaaminen. Toimi siis aina saamasi ohjeen mukaan, äläkä kaada maitoa pois varmuuden vuoksi.
Reseptilääkkeet, ehkäisy ja luontaistuotteet
Jos lääkäri määrää reseptilääkkeen, kerro vastaanotolla imettäväsi. Imetys on hyvä mainita myös apteekissa e-reseptiä noudettaessa, koska tieto ei välttämättä näy reseptistä. Monille pitkäaikaissairauksille, kuten masennukselle, astmalle, kilpirauhasen vajaatoiminnalle ja epilepsialle, löytyy imetykseen sopivia vaihtoehtoja. Lääkitystä ei kannata lopettaa omin päin. Jos apteekki ehdottaa lääkevaihtoa edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen, vaikuttava aine pysyy samana, eikä vaihto yleensä muuta tilannetta imetyksen kannalta.
Ehkäisyssä progestiinipohjaiset menetelmät, kuten minipillerit ja hormonikierukka, sopivat yleensä imetykseen. Yhdistelmäehkäisy voi alkuvaiheessa vähentää maidoneritystä. Jälkiehkäisyssä levonorgestreelivalmisteet sopivat imettävälle. Ulipristaaliasetaattia sisältävän valmisteen (ellaOne) jälkeen imetystä ei pakkausselosteen mukaan suositella viikkoon, joten se kannattaa kertoa farmaseutille ostotilanteessa.
Luontaistuotteet ovat oma riskiryhmänsä. ”Luonnollinen” ei tarkoita turvallista imetyksen aikana, ja monista yrttivalmisteista on hyvin vähän tutkimustietoa. Maidoneritystä lisääviksi markkinoiduista tuotteista näyttö on niukkaa. Raskausajan suositukset eivät myöskään aina päde suoraan imetykseen, joten raskausajan lääkkeitä koskevat ohjeet kannattaa tarkistaa uudelleen synnytyksen jälkeen.
D-vitamiinia suositellaan Suomessa imettäville 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden. Vauvalle annetaan omat D-vitamiinitipat kahden viikon iästä alkaen, sillä äidin vitamiini ei siirry maitoon riittävästi.
Yleisimmät virheet imettävän äidin lääkityksessä
Kipu jätetään hoitamatta. Keisarileikkauksen jälkeen tai rintatulehduksessa moni ottaa kipulääkettä liian harvoin ja liian pieninä annoksina. Kipu hidastaa toipumista ja maidon herumista. Säännöllinen parasetamoli tai ibuprofeeni ohjeen mukaan on yleensä parempi vaihtoehto.
Yhdistelmävalmisteiden sisältöä ei lueta. Flunssan ”kaikki yhdessä” -jauheissa voi olla parasetamolin lisäksi pseudoefedriiniä tai väsyttävää antihistamiinia. Kerta-ainevalmisteilla on helpompi hallita, mitä elimistöön menee.
Tieto haetaan keskustelupalstoilta. Toisen äidin kokemus ei kerro, sopiiko lääke sinun vauvallesi. Farmaseutti käyttää lääketietokantoja, joissa imetystiedot on arvioitu. Tällaisia tarkistuksia kuuluu siihen, mitä farmaseutilta voi kysyä maksutta.
UKK
Voiko imettävä äiti ottaa Buranaa?
Ibuprofeeni sopii yleensä imetyksen aikana tavanomaisina annoksina, sillä maitoon erittyy vain hyvin pieni määrä. Jos vauva on keskonen tai alle muutaman viikon ikäinen, varmista sopivuus apteekista.
Pitääkö imetys keskeyttää antibioottikuurin ajaksi?
Useimmat tavalliset antibiootit, kuten penisilliinit ja kefalosporiinit, sopivat imetykseen, eikä taukoa tarvita. Vauvan ulosteet voivat muuttua löysemmiksi. Kerro lääkärille imettäväsi, jotta hän voi valita sopivan valmisteen.
Mistä saan luotettavaa tietoa lääkkeen sopivuudesta imetykseen?
Nopein reitti on kysyä apteekista. Farmaseutti tarkistaa tiedon lääketietokannoista ja kertoo, sopiiko valmiste vai kannattaako ottaa yhteyttä lääkäriin tai neuvolaan.
Yhteenveto: kerro imetyksestä aina ensimmäisenä
Imetys ja lääkitys sopivat yhteen useammin kuin moni luulee. Parasetamoli, ibuprofeeni, paikallisesti vaikuttavat nenä- ja silmävalmisteet sekä useimmat ruoansulatuskanavan itsehoitolääkkeet ovat yleensä turvallisia valintoja. Pseudoefedriiniä, väsyttäviä antihistamiineja, kodeiinia ja tutkimattomia yrttivalmisteita kannattaa välttää.
Tärkein käytännön vinkki on yksinkertainen: mainitse imetys jo ennen kuin kerrot oireista. Silloin farmaseutti osaa rajata vaihtoehdot oikein heti alusta. Yksilöllisissä kysymyksissä ja pitkittyneissä oireissa käänny aina apteekin, neuvolan tai lääkärin puoleen.