
Tabletin puolittaminen tai murskaaminen tulee eteen, kun lääkäri on määrännyt puolikkaan annoksen, iso tabletti ei mene alas tai iäkkään omaisen lääkkeet pitäisi saada otettua ruoan seassa. Joskus tabletin puolittaminen on täysin turvallista, joskus taas se muuttaa lääkkeen vaikutusta niin, että seurauksena on yliannostus tai teho jää saamatta. Tästä artikkelista näet, miten tunnistat jaettavan tabletin, mitä valmisteita ei saa koskaan rikkoa ja mistä löydät varmistuksen omalle lääkkeellesi.
Mistä tiedät, saako tabletin jakaa
Ensimmäinen ja luotettavin tietolähde on lääkkeen valmisteyhteenveto tai pakkausseloste. Valmisteyhteenvedon kohdassa 3 (lääkemuoto) kerrotaan, onko tabletissa jakouurre ja mihin se on tarkoitettu. Sanamuotoja on kaksi: ”tabletin voi jakaa yhtä suuriin annoksiin” tai ”jakouurre on tarkoitettu vain nielemisen helpottamiseksi”.
Ero on merkittävä. Ensimmäisessä tapauksessa puolikas sisältää luotettavasti puolet vaikuttavasta aineesta, ja sitä voi käyttää puolikkaana annoksena. Jälkimmäisessä tabletin voi kyllä katkaista, mutta molemmat palat otetaan samalla kertaa – puolikkaan pitoisuutta ei ole testattu.
Valmisteyhteenvedot löytyvät Fimean verkkosivuilta ja Lääkeinfo.fi-palvelusta. Pakkausselosteessa sama asia kerrotaan yleensä kohdassa, joka käsittelee lääkkeen ottamista. Farmaseutti tarkistaa asian apteekin tietokannasta muutamassa sekunnissa, joten epävarmassa tilanteessa kysyminen on nopein reitti.
Myytti: jakouurre tarkoittaa aina, että tabletin voi puolittaa
Tämä on yleisin väärinkäsitys. Uurre voi olla pelkkä nielemistä helpottava merkki, valmistajan tunniste tai jopa koriste. Osassa tableteista on uurre vain toisella puolella, ja ne murtuvat epätasaisesti: toinen pala voi sisältää 60 % ja toinen 40 % lääkeaineesta.
Useimpien lääkkeiden kohdalla pieni heitto ei haittaa. Kapean terapeuttisen leveyden lääkkeissä, kuten verenohennuslääkkeissä, kilpirauhashormonissa tai eräissä epilepsialääkkeissä, muutaman kymmenen prosentin vaihtelu päivästä toiseen näkyy veriarvoissa. Näiden lääkkeiden kohdalla puolittaminen tehdään vain, jos valmiste on siihen hyväksytty, ja mielellään tabletinpuolittajalla eikä käsin.
Tabletit, joita ei saa murskata eikä puolittaa
Murskaaminen on puolittamista riskialttiimpaa, koska se tuhoaa tabletin rakenteen kokonaan. Kokenut farmaseutti katsoo ensin valmistemuodon nimen, sillä se paljastaa usein heti, onko rikkominen kielletty. Seuraavia ei pääsääntöisesti saa murskata:
– Depottabletit (nimessä usein depot, retard, CR, ZOK tai XL): vaikuttava aine vapautuu hitaasti 12-24 tunnin aikana. Murskattuna koko annos imeytyy kerralla.
– Enterotabletit: päällyste suojaa lääkeainetta mahahapolta tai mahaa lääkeaineelta. Esimerkiksi osa mahansuojalääkkeistä tuhoutuu ilman päällystettä.
– Kielen alle tai poskeen laitettavat tabletit: ne on suunniteltu imeytymään suun limakalvolta.
– Solunsalpaajat ja tietyt hormonivalmisteet: murskattaessa syntyvä pöly voi olla haitallista lääkettä käsittelevälle, erityisesti raskaana olevalle.
– Kalvopäällysteiset tabletit, joissa päällyste peittää pahan maun tai suojaa valolta: rikkominen ei välttämättä ole vaarallista, mutta lääke voi muuttua lähes mahdottomaksi niellä.
Poikkeuksiakin on. Joitakin depottabletteja voi puolittaa, koska niiden hidastava rakenne on jokaisessa pienessä rakeessa eikä tabletin pinnalla. Tämä lukee silloin valmisteyhteenvedossa erikseen. Joidenkin depotkapselien sisältämät rakeet voi sekoittaa esimerkiksi jogurttiin, kunhan niitä ei pureskella. Yleissääntö ei siis riitä – jokainen valmiste tarkistetaan erikseen.
Näin tabletin puolittaminen onnistuu oikein
Käsin katkaiseminen toimii isoille, selvästi uurretuille tableteille. Pienet, pyöreät tai kovat tabletit murenevat sormissa, ja keittiöveitsi lennättää palat lattialle. Apteekista saa tabletinpuolittajia, joiden hinta on tyypillisesti 3-10 €. Niissä on V-muotoinen pidike ja terä, joka katkaisee tabletin keskeltä.
Ammattilainen aloittaa asettamalla tabletin uurre terää kohti ja painaa nopeasti, ei hitaasti vääntäen. Puolitettu toinen pala säilytetään alkuperäisessä pakkauksessa tai purkissa ja käytetään seuraavalla annoskerralla. Puolikas tabletti on alttiimpi kosteudelle, joten useamman päivän puolikkaita ei kannata jakaa etukäteen.
Murskaamiseen on omat tablettimurskaimensa. Murska sekoitetaan pieneen määrään ruokaa, esimerkiksi omenasoseeseen tai jogurttiin, ja syödään heti. Lääkettä ei sekoiteta koko ateriaan, koska jos lautanen jää kesken, myös annos jää kesken. Puolittamiseen ja murskaamiseen sopivia välineitä löytyy annostelun apulaitteista.
Yleisimmät virheet kotona
Ensimmäinen virhe on murskata kaikki aamulääkkeet samaan kippoon. Kotihoidossa ja omaisten hoitamana tätä tapahtuu usein, kun nieleminen on vaikeutunut. Jos joukossa on yksikin depotvalmiste, esimerkiksi kipu- tai verenpainelääke, koko vuorokauden annos imeytyy tunnissa.
Toinen virhe on vaihtaa itse vahvempaan tablettiin ja puolittaa se säästön toivossa. Lääkevaihdon yhteydessä apteekissa voidaan tarjota eri valmistajan tablettia, jossa jakouurretta ei ole, vaikka edellisessä oli. Tarkista uuden pakkauksen kohdalla aina, päteekö sama ohje edelleen.
Kolmas virhe on unohtaa, että murskattu lääke voi maistua hyvin karvaalta tai ärsyttää suuta. Lääkkeen ottoajankohtaa ruokailuun nähden ei myöskään kannata muuttaa sekoittamisen takia – siitä lisää artikkelissa lääkkeen oikeasta ottoajasta.
Kun nieleminen ei onnistu – vaihtoehtoja murskaamiselle
Jos tablettien nieleminen on jatkuvasti vaikeaa, murskaaminen ei ole ainoa ratkaisu. Monesta lääkeaineesta on saatavilla oraaliliuos, suussa hajoava tabletti, poretabletti tai pienempi tablettikoko. Lääkäri voi vaihtaa valmistemuodon, ja farmaseutti osaa kertoa, mitä vaihtoehtoja kyseisestä lääkkeestä on Suomen markkinoilla.
Poretabletit ja liuokset ovat usein kalliimpia, ja niiden Kela-korvattavuus voi poiketa tablettimuodosta. Hintaero kannattaa selvittää ennen reseptin uusimista. Nenämahaletkun kautta lääkitystä saavilla murskattavuus on tarkistettava jokaisen lääkkeen kohdalla erikseen sairaalan tai apteekin kanssa.
Jos lääkkeitä on paljon ja niiden käsittely tuottaa vaikeuksia, apteekin lääkkeiden annosjakelu voi helpottaa arkea. Annosjakelussa apteekki voi puolittaa tabletit valmiiksi ja tarkistaa samalla, että se on kyseiselle valmisteelle sallittua.
UKK
Saako itsehoitolääkkeen, esimerkiksi kipulääkkeen, puolittaa?
Jos tabletissa on jakouurre ja pakkausselosteessa mainitaan jakaminen yhtä suuriin annoksiin, kyllä. Lasten annoksiin on yleensä parempi käyttää lapsille tarkoitettua vahvuutta tai oraaliliuosta kuin puolittaa aikuisten tablettia.
Voiko kapselin avata ja kaataa sisällön ruokaan?
Vain jos pakkausseloste tai farmaseutti sen sallii. Osa kapseleista suojaa sisältöään mahahapolta, ja avaaminen heikentää tehoa tai lisää haittoja.
Mistä näen nopeasti, onko oma lääkkeeni depotvalmiste?
Katso pakkauksesta lääkemuoto, esimerkiksi ”depottabletti” tai ”säädellysti vapauttava tabletti”. Myös kauppanimen loppuosa, kuten retard tai ZOK, kertoo siitä usein.
Tarkista ennen kuin rikot
Tabletin puolittaminen on turvallista silloin, kun valmisteyhteenveto sen erikseen sallii, ja murskaaminen vielä harvemmin. Uurre ei yksin kerro mitään, ja valmistemuodon nimi on paras ensimmäinen vihje. Kysy aina apteekista tai lääkäriltä, ennen kuin muutat lääkkeen ottotapaa – erityisesti kun valmistaja vaihtuu, lääkkeitä on useita tai lääkkeet annetaan toiselle ihmiselle.