Magnesium kuuluu Suomen apteekkien myydyimpiin ravintolisiin, ja moni ostaa sitä lihaskrampeista, unettomuudesta tai väsymyksestä kärsiessään. Tässä artikkelissa käydään läpi, mihin magnesiumia oikeasti käytetään, miten eri valmistemuodot eroavat toisistaan ja mitä lukijan kannattaa tietää ennen kuin aloittaa säännöllisen käytön.
Mihin magnesiumia tarvitaan elimistössä
Magnesium on kivennäisaine, joka osallistuu satoihin elimistön entsyymireaktioihin. Se vaikuttaa muun muassa lihasten ja hermoston toimintaan, energia-aineenvaihduntaan sekä luuston rakenteeseen.
Suurin osa elimistön magnesiumista varastoituu luustoon ja lihaksiin, ja tasapaino veressä pysyy yleensä hyvin säädeltynä terveellä ihmisellä. Silti moni kokee saavansa liian vähän magnesiumia ruoasta, mikä on osaltaan syy sen suosioon apteekkien hyllyillä.
Yleisimmät syyt käyttää magnesiumia
Asiakkaat hakevat apteekista magnesiumia tyypillisimmin näihin tarpeisiin:
Lihaskrampit ja jalkojen levottomuus. Erityisesti yöllä ilmenevät pohjekrampit ovat yksi yleisimmistä syistä aloittaa magnesiumin käyttö. Moni urheilija käyttää sitä myös rasituksen jälkeisen palautumisen tukena.
Unen laatu ja rentoutuminen. Magnesiumin rauhoittavaa vaikutusta hermostoon pidetään usein syynä sille, miksi sitä käytetään iltaisin unen tueksi.
Väsymys ja jaksaminen. Magnesium osallistuu normaaliin energia-aineenvaihduntaan, minkä vuoksi sitä markkinoidaan usein väsymykseen ja stressiin.
Päänsärky ja migreeni. Osa migreenistä kärsivistä kokee magnesiumista olevan apua kohtausten ehkäisyssä, vaikka vaikutus vaihtelee yksilöllisesti.
On tärkeää muistaa, että ravintolisä ei korvaa lääkärin arviota, jos oireet ovat toistuvia tai voimakkaita. Esimerkiksi jatkuvat lihaskrampit tai migreeni kannattaa aina selvittää lääkärin kanssa, koska taustalla voi olla muu hoitoa vaativa syy.
Magnesiumin eri valmistemuodot apteekissa
Apteekkien valikoimissa magnesiumia myydään useassa muodossa, ja valmistemuoto vaikuttaa sekä imeytymiseen että käyttötarkoitukseen.
Tabletit ja kapselit ovat yleisin ja edullisin tapa, ja niitä löytyy monella eri magnesiumyhdisteellä, kuten magnesiumsitraatilla, -oksidilla tai -bisglysinaatilla. Sitraatti- ja bisglysinaattimuotojen kerrotaan usein imeytyvän paremmin kuin oksidin, mutta yksilölliset erot ovat suuria.
Poretabletit sopivat niille, jotka haluavat nestemäisen annostelutavan, ja ne imeytyvät usein nopeasti.
Jauheet ovat käteviä, jos annosta halutaan säätää tarkasti tai jos nieleminen tuottaa hankaluuksia.
Geelit ja öljyt iholle levitettäväksi ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti urheilijoiden keskuudessa, vaikka tieteellinen näyttö ihon kautta imeytymisestä on toistaiseksi rajallista.
Farmaseutti tai proviisori osaa apteekissa neuvoa, mikä valmistemuoto ja vahvuus sopisi juuri kyseiseen tarpeeseen. Laajemmin vitamiinien ja kivennäisaineiden valikoimasta kannattaa lukea lisää artikkelista vitamiinit ja kivennäisaineet apteekista.
Yleinen väärinkäsitys: enemmän on aina parempi
Yksi yleisimmistä myyteistä on ajatus siitä, että magnesiumia ei voi käyttää liikaa, koska se on ”vain luonnollinen ravintolisä”. Tämä ei pidä paikkaansa. Liiallinen magnesiumin saanti voi aiheuttaa esimerkiksi vatsavaivoja ja ripulia, ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla liika magnesium voi kertyä elimistöön vaarallisiin pitoisuuksiin.
Terveellä aikuisella elimistö säätelee magnesiumin määrää melko tehokkaasti, mutta suositeltuja annoksia ei silti kannata ylittää omin päin ilman perusteltua syytä. Pakkausselosteen annosteluohje on aina hyvä lähtökohta.
Magnesium ja muut lääkkeet – huomioitavaa
Magnesium voi vaikuttaa tiettyjen lääkkeiden imeytymiseen. Se saattaa esimerkiksi heikentää joidenkin antibioottien, kuten tetrasykliinien tai kinolonien, tehoa, jos ne otetaan liian lähekkäin. Myös osteoporoosilääkkeet ja tietyt sydänlääkkeet voivat olla herkkiä yhteisvaikutuksille magnesiumin kanssa.
Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että magnesiumvalmiste ja reseptilääke otetaan eri aikaan päivästä, mutta oikea käytäntö kannattaa aina varmistaa apteekista. Yhteisvaikutuksista ja niiden tarkistamisesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa lääkkeiden yhteisvaikutukset.
Miten valita itselleen sopiva magnesiumvalmiste
Käytännössä valintaa kannattaa lähestyä käyttötarkoituksen kautta, ei pelkän hinnan tai pakkauskoon perusteella.
1. Mieti ensin, mihin oireeseen tai tarpeeseen haet apua – uneen, lihaksiin vai yleiseen jaksamiseen.
2. Vertaile valmisteiden magnesiumyhdisteitä ja niiden pitoisuutta per annos, sillä eri tuotteissa alkuainemagnesiumin määrä vaihtelee huomattavasti.
3. Huomioi mahdolliset muut käytössä olevat lääkkeet ja kysy tarvittaessa apteekista yhteisvaikutuksista.
4. Aloita suositellulla annoksella ja seuraa vointia – esimerkiksi vatsavaivat voivat kertoa liian suuresta annoksesta tai väärästä yhdisteestä.
Apteekin henkilökunta osaa auttaa myös silloin, kun valikoimasta on vaikea löytää sopivaa tuotetta. Lisää siitä, mitä kaikkea farmaseutilta voi kysyä käynnin yhteydessä, löytyy artikkelista apteekin asiakaspalvelu.
UKK – usein kysyttyä magnesiumista
Voiko magnesiumia käyttää päivittäin pitkään?
Kyllä, magnesiumia voi terveellä aikuisella yleensä käyttää pitkäänkin suositellulla annoksella, mutta jos käyttö jatkuu useita kuukausia tai oireet eivät helpotu, kannattaa keskustella asiasta apteekissa tai lääkärillä.
Miksi magnesium aiheuttaa joillekin vatsavaivoja?
Etenkin magnesiumoksidi ja suuret kerta-annokset voivat aiheuttaa löysää vatsaa, koska imeytymätön magnesium vetää nestettä suolistoon. Paremmin siedettyjä muotoja ovat usein sitraatti ja bisglysinaatti.
Sopiiko magnesium raskauden aikana?
Magnesiumia käytetään raskauden aikana esimerkiksi jalkakramppeihin, mutta annostelusta ja valmisteen valinnasta kannattaa aina keskustella neuvolan tai apteekin kanssa, sillä raskaudenaikainen tarve ja turvalliset annokset ovat yksilöllisiä.
Yhteenveto
Magnesium on monikäyttöinen ravintolisä, joka voi tukea lihasten toimintaa, unta ja jaksamista, mutta se ei ole ihmelääke eikä sovi korvaamaan hoitoa vaativien oireiden selvittämistä. Valmistemuodon ja annoksen valinta kannattaa tehdä oman tarpeen mukaan, ja epäselvissä tilanteissa – etenkin jos käytössä on muita lääkkeitä – apteekin farmaseutti tai proviisori antaa parhaan yksilöllisen neuvon.
