Kun lääkekatto täyttyy, reseptilääkkeistä maksetaan vielä pieni lisäomavastuu, mutta lääkkeet eivät muutu kokonaan ilmaisiksi. Tämä artikkeli on suunnattu pitkäaikaissairaille, monilääkitystä käyttäville ja heidän omaisilleen. Lääkekaton täyttyminen voi pienentää apteekkilaskua paljon, mutta moni hämmästyy kassalla, kun maksettavaa jää silti. Tässä käydään läpi, mitä katon jälkeen maksetaan, mikä kattoon lasketaan ja miten vältät turhat lisäkulut.
Mikä lääkekatto on ja miten se kertyy
Lääkekatto eli vuosiomavastuu on Kelan määrittämä euroraja. Kun se ylittyy, Kela korvaa korvattavat lääkkeet lähes kokonaan loppuvuoden ajan. Katto on viime vuosina ollut runsaat 600 euroa, ja sitä tarkistetaan vuosittain. Tarkista kuluvan vuoden summa Kelan sivuilta, koska indeksitarkistukset ja budjettipäätökset muuttavat sitä.
Kattoon kertyvät Kela-korvattavista lääkkeistä maksamasi omavastuut. Mukaan lasketaan myös kalenterivuoden alkuomavastuu, jonka aikuinen maksaa itse ennen kuin peruskorvaus tai erityiskorvaus alkaa. Alle 18-vuotiailla alkuomavastuuta ei ole. Kertymä nollautuu aina 1.1., vaikka katto olisi täyttynyt vasta joulukuussa.
Lääkekorvauksen perusteista on kerrottu tarkemmin artikkelissa lääkekorvauksen omavastuu ja vuosikatto. Seuraavaksi keskitytään siihen, mitä tapahtuu katon täyttymisen jälkeen.
Lääkekaton täyttyminen – mitä maksat jatkossa
Katon täytyttyä maksat jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 2,50 euron lisäomavastuun jokaisella ostokerralla. Summa lasketaan lääkekohtaisesti. Jos haet apteekista neljä eri reseptilääkettä samalla kertaa, maksat siis 10 euroa.
Lisäomavastuu ei ole ainoa kulu. Jos lääkkeen hinta on viitehintaa korkeampi, maksat viitehinnan ylittävän osan itse myös katon jälkeen. Tämä osuus ei myöskään kerry kattoon missään vaiheessa vuotta.
Tyypillinen tilanne apteekissa: asiakkaalla on käytössä diabeteslääke, kaksi verenpainelääkettä ja kolesterolilääke, ja katto täyttyy kesäkuussa. Heinäkuussa hän hakee lääkkeet kolmen kuukauden tarpeeseen ja olettaa, ettei maksa mitään. Kassalla summa on kuitenkin 10 euroa lisäomavastuuta ja lisäksi muutama euro, koska yksi valmisteista on viitehintaa kalliimpi alkuperäisvalmiste. Asiakas oli aiemmin kieltänyt lääkevaihdon, ja juuri se aiheuttaa ylimääräisen kulun.
Mitkä kulut eivät kerry kattoon
Kokenut farmaseutti kysyy usein ensimmäisenä, ovatko asiakkaan lääkkeet ylipäätään Kela-korvattavia. Moni maksaa vuoden aikana satoja euroja lääkkeistä, jotka eivät kerrytä kattoa lainkaan.
Lääkekattoon eivät kerry:
- itsehoitolääkkeet, jotka ostetaan ilman reseptiä, kuten Burana tai Panadol hyllystä
- reseptilääkkeet, joilla ei ole Kela-korvattavuutta
- viitehinnan ylittävä osuus, kun lääkevaihto on kielletty
- vitamiinit, ravintolisät ja luontaistuotteet, vaikka lääkäri olisi suositellut niitä
- apteekin palvelumaksut, kuten annosjakelun palkkio
Poikkeuksiakin on. Myös itsehoitolääke voi olla korvattava, jos lääkäri on määrännyt sen reseptillä pitkäaikaisen sairauden hoitoon ja valmiste kuuluu korvausjärjestelmään. Esimerkiksi tietyt perusvoiteet ovat korvattavia pitkäaikaisessa ihosairaudessa, kun ne ostetaan e-reseptillä. Kysy apteekista, koskeeko tämä omaa tilannettasi.
Näin seuraat kertymää ja varmistat korvauksen
Kela seuraa kertymää automaattisesti niistä ostoista, jotka on tehty suorakorvauksena suomalaisessa apteekissa. Kun katto täyttyy, Kela lähettää siitä ilmoituksen, eikä sinun tarvitse hakea lisäkorvausta erikseen. Kertymää voi seurata myös OmaKelassa.
Ammattilainen kehottaa tarkistamaan kolme asiaa:
Ensin varmista, että Kela-kortti tai henkilöllisyys on mukana tai että verkkoapteekki tekee suorakorvauksen. Jos ostat lääkkeen ilman korvausta, esimerkiksi ulkomailla, haet korvausta jälkikäteen Kelalta kuuden kuukauden kuluessa ostosta. Vasta silloin ostos kerryttää kattoa.
Toiseksi tarkista OmaKelasta loka-marraskuussa, kuinka paljon kattoon on vielä matkaa. Jos raja on lähellä, kannattaa tietää, mitkä lääkkeet ovat seuraavaksi uusittavana.
Kolmanneksi pyydä farmaseuttia käymään valmisteet läpi lääkevaihdon kannalta. Halvempi vaihtokelpoinen lääke poistaa viitehinnan ylityksen kokonaan, ja säästö jatkuu katon täyttymisen jälkeenkin. Rinnakkaisvalmisteista kerrotaan lisää artikkelissa lääkevaihto apteekissa.
Yleisimmät virheet katon täytyttyä
Lääkkeiden hamstraaminen joulukuussa. Moni yrittää ostaa ison varaston ennen vuodenvaihdetta, kun katto on vielä voimassa. Kela korvaa kerralla kuitenkin enintään kolmen kuukauden hoitoa vastaavan määrän. Myös reseptin toimitusvälit rajoittavat ostoja, joten ennenaikainen uusinta voi jäädä kokonaan korvaamatta. Sääntöjä on avattu tarkemmin artikkelissa reseptin voimassaolo ja toimitusväli.
Pienten ostosten pilkkominen. Lisäomavastuu peritään jokaisesta ostokerrasta. Jos haet saman lääkkeen kuukauden välein kolmen kuukauden erän sijaan, maksat lisäomavastuun kolme kertaa. Vuodessa ero voi olla monta kymmentä euroa, kun lääkkeitä on useita.
Alkuperäisvalmisteeseen tottuminen. Lääkevaihdon kieltäminen tuntuu vähäpätöiseltä, kun muu lääkitys on lähes ilmaista. Viitehinnan ylitys voi silti olla useita euroja jokaisella ostokerralla. Jos lääkärillä on lääketieteellinen syy kieltää vaihto, merkintä tehdään e-reseptiin, ja se on eri asia kuin asiakkaan oma valinta.
Myytti: katon jälkeen lääkkeet ovat ilmaisia
Tämä on apteekin kassalla ehkä yleisin väärinkäsitys. Lääkekatto ei tarkoita ilmaisia lääkkeitä vaan matalaa kiinteää maksua korvattavista valmisteista. Ei-korvattavat reseptilääkkeet, itsehoitotuotteet ja viitehinnan ylitykset maksetaan edelleen kokonaan itse.
Toinen harha on, että katto koskee koko kotitaloutta. Lääkekatto on henkilökohtainen. Puolisoiden tai perheenjäsenten ostoja ei lasketa yhteen, vaikka kaikki lääkkeet haettaisiin samalla käynnillä.
Kun lisäomavastuukin on liikaa
Jos käytössä on kymmenen tai viisitoista lääkettä, pelkät lisäomavastuut voivat nousta kuukausittain kymmeniin euroihin. Pienituloinen voi hakea kunnalta tai hyvinvointialueelta täydentävää toimeentulotukea tai Kelalta perustoimeentulotukea, ja lääkekulut huomioidaan hakemuksessa. Joissakin tapauksissa apteekki voi tehdä maksusitoumuksen perusteella laskutuksen suoraan.
Laaja lääkitys on usein myös merkki siitä, että kokonaisuus kannattaa tarkistaa. Farmaseutin tai lääkärin tekemässä läpikäynnissä löytyy joskus päällekkäisiä tai tarpeettomia valmisteita. Lääkkeen lopettamisesta päättää aina lääkäri.
UKK
Paljonko maksan lääkkeistä lääkekaton täytyttyä?
Maksat jokaisesta Kela-korvattavasta lääkkeestä 2,50 euroa ostokertaa kohden. Lisäksi maksat mahdollisen viitehinnan ylittävän osuuden, jos valitsit viitehintaa kalliimman valmisteen.
Täytyykö lääkekaton ylittymisen jälkeen hakea korvausta erikseen?
Ei tarvitse, jos ostat lääkkeet suorakorvauksena suomalaisesta apteekista tai verkkoapteekista. Kela seuraa kertymää automaattisesti ja ilmoittaa katon täyttymisestä. Ulkomailla tai ilman korvausta tehdyistä ostoista korvausta haetaan jälkikäteen.
Siirtyykö täyttynyt lääkekatto seuraavalle vuodelle?
Ei siirry. Kertymä alkaa alusta jokaisen kalenterivuoden alussa, ja aikuinen maksaa ensin uudelleen alkuomavastuun.
Lyhyesti: näin pidät kulut katon jälkeen pieninä
Lääkekaton täytyttyä apteekkilasku pienenee selvästi, mutta se ei mene nollaan. Kokonaissumma riippuu kolmesta asiasta: kuinka monta ostokertaa teet, valitsetko viitehintaisen valmisteen ja kuinka paljon käytät lääkkeitä, jotka eivät ole korvattavia. Kun haet lääkkeet harvemmin ja suuremmissa erissä toimitusvälien sallimissa rajoissa ja annat apteekin tehdä lääkevaihdon, säästät eniten.
Jos et ole varma, mitkä lääkkeistäsi ovat korvattavia tai milloin kattosi täyttyy, kysy apteekista. Farmaseutti näkee e-reseptisi ja osaa neuvoa omassa tilanteessasi. Lääkityksen muutoksista päättää aina lääkäri.