Kuiva iho, ihottumaläiskät ja jatkuva kutina ovat yleisiä syitä hakeutua apteekkiin – varsinkin syksyllä, kun pakkanen ja sisäilman lämmitys kuivattavat ihoa nopeasti. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten kuivan ihon, atooppisen ihottuman ja tavallisen ärsytysihottuman oireita voi hoitaa apteekin tuotteilla, ja milloin kannattaa varata aika lääkärille.
Miksi iho kuivuu ja ärsyyntyy juuri Suomessa
Suomalainen ilmasto on ihon kannalta poikkeuksellisen vaativa. Pakkasella ulkoilman kosteus on matala, ja sisällä keskuslämmitys laskee huoneilman kosteuden usein alle 30 prosenttiin – ihon kannalta optimaalinen taso olisi 40–60 prosenttia. Tästä syystä moni huomaa ihonsa kiristävän ja hilseilevän erityisesti loka-maaliskuun välisenä aikana.
Atooppista ihoa sairastavilla tilanne korostuu entisestään. Atopiassa ihon suojabarrieeri on geneettisesti heikentynyt, jolloin kosteus haihtuu ihosta tavallista nopeammin ja ärsykkeet pääsevat helpommin sisään. Tämä ei ole sama asia kuin tavallinen kuiva iho, vaikka oireet – kutina, punoitus, hilseily – muistuttavat toisiaan.
Kuiva iho vai atooppinen ihottuma – mistä tunnistaa eron
Tavallinen kuiva iho kiristää ja hilseilee tasaisesti, mutta iho ei yleensä ole voimakkaasti punoittava tai tulehtunut. Atooppinen ihottuma sen sijaan ilmenee tyypillisesti taipeissa – kyynärtaipeissa, polvitaipeissa, kaulalla ja käsissä – ja siihen liittyy usein selvä kutina, joka pahenee illalla ja yöllä.
Yksi yleinen väärinkäsitys on, että atopia on vain lapsuuden sairaus. Todellisuudessa moni aikuinen kärsii aikuisiällä alkaneesta tai uudelleen puhkeavasta atooppisesta ihottumasta, ja stressi, kuivuus ja tietyt tekstiilit voivat laukaista oireet vuosienkin tauon jälkeen. Toinen myytti on käsitys, että perusvoiteet ovat vain kosmeettinen lisä – todellisuudessa säännöllinen rasvaus on atopian hoidon perusta, ei täydentävä toimenpide.
Perusvoiteet – ihon hoidon lähtökohta
Apteekin hyllyltä löytyy laaja valikoima perusvoiteita eri koostumuksissa. Kevyempi emulsiovoide sopii kesäkaudelle ja normaalille iholle, kun taas talvella ja hyvin kuivalle iholle kannattaa valita rasvaisempi valmiste, esimerkiksi ureaa tai glyserolia sisältävä voide. Ureapitoiset voiteet (yleensä 5–10 %) sitovat kosteutta tehokkaasti, mutta voivat kirvellä rikkoutuneella iholla – silloin kannattaa siirtyä hetkeksi mietoon, hajusteettomaan perusvoiteeseen.
Käytännön nyrkkisääntö on rasvata iho heti suihkun jälkeen, ihon ollessa vielä kostea – näin voide sitoo kosteuden tehokkaammin kuin kuivalle iholle levitettynä. Monelle riittää kerran päivässä rasvaus, mutta atooppisessa ihossa talvikaudella voi olla tarpeen rasvata kaksi kertaa päivässä.
Kortisonivoiteet ja muut itsehoitovalmisteet
Lievään ihottumaan ja kutinaan apteekista saa ilman reseptiä muun muassa 0,5–1-prosenttista hydrokortisonivoidetta. Se sopii lyhytaikaiseen, korkeintaan viikon mittaiseen käyttöön esimerkiksi hyönteisen puremaan, kosketusihottumaan tai lievään atopiapahenemaan. Kasvoille ja ohuelle iholle, kuten silmien ympärille, hydrokortisonia ei tule käyttää ilman apteekin tai lääkärin ohjausta.
Kutinaa lievittäviä antihistamiinivalmisteita, kuten setiritsiini- tai loratadiinitabletteja, käytetään usein tueksi silloin, kun ihottuma liittyy allergiseen taustaan. Allergioihin ja niiden itsehoitoon kannattaa tutustua tarkemmin, jos ihottuma toistuu tiettyinä vuodenaikoina tai tiettyjen altisteiden yhteydessä. Laajempi katsaus reseptivapaisiin vaihtoehtoihin löytyy artikkelista itsehoitolääkkeistä apteekissa.
Yleisimmät virheet ihottuman itsehoidossa
Apteekissa toistuu muutama tuttu virhe. Ensimmäinen on liian kuuma suihku tai kylpy – yli 37-asteinen vesi ja pitkä suihkuaika huuhtovat ihon omaa rasvakerrosta pois ja pahentavat kuivuutta entisestään. Toinen virhe on hajusteellisten suihkusaippuoiden käyttö kuivalle iholle; moni saippua sisältää tensidejä, jotka rikkovat ihon suojakerrosta. Kolmas yleinen virhe on kortisonivoiteen käytön lopettaminen liian äkkiä heti kun iho näyttää rauhoittuneen, jolloin ihottuma usein palaa muutamassa päivässä – kortisonihoito kannattaa purkaa asteittain apteekin tai lääkärin ohjeen mukaan.
Ammattilainen kysyy ihottumasta kärsivältä asiakkaalta usein ensin, mihin kohtaan iholla oireet keskittyvät ja kuinka kauan ne ovat kestäneet – tämä auttaa erottamaan tavallisen kuivuuden, kosketusihottuman ja mahdollisen infektion toisistaan jo tiskillä.
Milloin apteekin tuotteet eivät riitä
Itsehoito on paikallaan, kun oireet ovat lieviä ja rajoittuvat pienelle alueelle. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos ihottuma peittää laajan alueen, siihen liittyy märkivä tai kuumeinen tulehdus, kortisonivoide ei tehoa parin viikon käytön jälkeen, tai kutina häiritsee unta toistuvasti. Myös kasvojen, silmänympärysten tai sukupuolielinten alueen ihottumat kannattaa näyttää lääkärille ennen itsehoitoa. Apteekin farmaseutti tai proviisori osaa arvioida tilannekohtaisesti, riittääkö perusvoide ja lievä kortisoni, vai onko syytä ohjata lääkärin vastaanotolle – tähän kannattaa käyttää apteekin osaamista rohkeasti, sillä farmaseutilta voi kysyä myös ihottumaan liittyviä asioita ilman ajanvarausta.
UKK – kuiva iho ja atopia apteekissa
Voiko perusvoidetta käyttää yhdessä kortisonivoiteen kanssa?
Kyllä, ja se on suositeltavaa. Perusvoide levitetään yleensä eri aikaan päivästä kuin kortisonivoide, esimerkiksi aamulla perusvoide ja illalla kortisoni, jotta molemmat pääsevät vaikuttamaan iholla kunnolla.
Kuinka pitkään hydrokortisonivoidetta voi käyttää ilman reseptiä?
Itsehoitokäytössä hydrokortisonivoidetta suositellaan yleensä korkeintaan viikon ajan yhtäjaksoisesti. Jos oireet eivät helpotu tai ne palaavat nopeasti hoidon lopettamisen jälkeen, syytä kannattaa selvittää lääkärin kanssa.
Sopiiko sama perusvoide koko perheelle, myös vauvalle?
Ei aina. Vauvoille ja pienille lapsille on omat, mietoja hajusteettomia perusvoiteita, koska imeväisen iho on ohuempi ja herkempi. Apteekista kannattaa kysyä erikseen ikään sopiva tuote.
Yhteenveto
Kuivan ihon ja lievän atooppisen ihottuman hoito lähtee liikkeelle säännöllisestä perusvoiteen käytöstä, lämpimistä (ei kuumista) suihkuista ja hajusteettomista pesuaineista. Apteekin itsehoitovalikoima – perusvoiteet, hydrokortisoni ja antihistamiinit – riittää useimpiin lieviin oireisiin, kunhan tuote valitaan ihon kunnon ja oireiden mukaan. Jos ihottuma ei helpotu itsehoidolla parissa viikossa tai se muuttuu laaja-alaiseksi, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen – apteekin henkilökunta osaa arvioida, milloin raja tulee vastaan.